| Huittisten Maamiesseura sai alkunsa Huittisten Isäntäyhdistys nimisenä vuonna 1894. Yhdistyksen perustaminen oli tuolloin ollut vireillä jo useamman vuoden ajan mutta mielipide-erot tarkoituspe- rästä hidastivat lopullista toteutusta. Papisto halusi kristillissiveellisissä merkeissä toimivaa yhdis- tystä kun taas maanviljelijät korostivat taloudellisia asioita. Kompromissin tuloksena perustettiin yhdistys, jonka tarkoituksena oli kristillisiveellisen elämän ja talouden edistäminen kunnassa. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi pitäjän kirkkoherra, kohtrahtirovasti Wilhelm Lindstedt. Jäseniä oli ensimmäisenä vuonna 30, joista maanviljelijöitä 22. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Lindstedtin jälkeen kansanopiston johtaja, maisteri Maunu A. Knaapinen v. 1896 ja tällöin toiminnassa asetettiin etusijalle maatalouden edistäminen. Knaapisen jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja on kahta tilanhoitajaa lukuunottamatta ollut aina maanviljelijä. Huittisten Isäntäyhdistys ja nimen vaihduttua v. 1905 alkaen Huittisten Maamiesseura oli kahden ensimmäisen vuosikymmenen ajan lähes kaiken taloudellisen toiminnan käynnistäjänä paikkakun- nalla. Yhdistyksen aloitteesta perustettiin IY:n aikana Huittisten Osuusmeijeri, turvepehkutehdas, eläinvakuutusyhtiö ja osuuskauppa sekä yhdistyksinä ori-, sonni-, hevoskasvatus-, metsästys-, ja karjantarkastusyhdistys. Nimenmuutoksen jälkeen saivat sitten alkunsa osuuskassa, Lauttakylä- lehti, Lauttakylän yhteiskoulu, Huittisten kotitalouskoulu, kauraryynimylly ja viljanlajittelijaosuus- kunta sekä yhdistyksinä Huittisten seudun puutarhaseura, metsänhoito-, eläinsuojelu-, koetoimin- ta- ja maataloustuottajain yhdistys. Viimeisimpänä yhdityksenä on perustettu Huittisten Eläkeläis- ten Yhdistys v. 1972.   Vuonna 1899 valmistunut Huittisten Osuusmeijeri (vas.) alkuaikoinaan ja v. 1904 perustettu Huittisten Osuuskauppa Ennen kansalaissotaa Maamiesseura vaikutti esityksillään, aloitteillaan ja toimenpiteillään yhdis- tyksistä eniten paikkakunnan yhteisten asioiden käsittelyyn. Yhdistyksen aloitteesta perustettiin paikkakunnalle mm. kunnanvaltuusto v. 1903, järjestyksessä toisena maalaiskuntana koko maassa. Muutoinkin kuntakokoukselle ja kunnanvaltuustolle tehtiin alkuvuosikymmeninä jatkuvasti aloitteita korjausta vaativista asioista. Myös kirkkoon liittyvät kysymykset olivat usein esillä. Toiminnan rungon ovat muodostaneet jäsenten kokoukset, joita alkuaikoina pidettiin toistakym- mentä vuoden aikana. Viime vuosikymmeninä kokoukset ovat rajoittuneet yleensä aluksi kahteen ja lopulta yhteen vuosikokoukseen. Tyypillistä on kuitenkin aina olleet lukuisat esitelmät kokouk- sissa. Erityisesti Satakunnan Maanviljelysseuran (nyk. ProAgria Länsi-Suomi) virkailijat ja alkuaikoina Länsi-Suomen kansanopiston opettajat ovat olleet usein kuultuja luennoitsijoita. Muuta keskeistä toimintaa ovat olleet kurssit, teemaillat, kilpailut, näyttelyt, kasvien koetoiminta, sauna/uinti-illat, retket ja työnäytökset. Alueelliset maatalousnäyttelyt on järjestetty Huittisissa neljä kertaa eli vuosina 1923, 1937, 1951 ja 1965. Perinteisestä maamiesseuratoiminnasta poi- keten koneiden omistus on ollut vähäistä ja koskaan ei olla omistettu yksin omaa seurataloa (osaomistus seuratalo Karhulasta vuosina 1920-1967). Nykyään Huittisten Maamiesseura on jäsenenä ProAgria Länsi-Suomessa. Yhdistyksellä on nykyään reilu sata jäsentä. Enimmillään jäseniä oli 1950-luvulla, noin 340. Puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kautta aikain Sihteerit ja rahastonhoitajat kautta aikain Johtokunta ja tilintarkastajat kautta aikain Kunniajäsenet kautta aikain |